Riippuliitäminen

Ihmiskunnan pakkomielteinen tavoite päihittää luonnonlait ovat johtaneet keksintöihin, joiden avulla ihmiset uhmaavat esimerkiksi painovoiman lakeja. Erityisesti lentäminen kiehtoo (ja hirvittää) ihmisiä vuosisadasta toiseen. Nykyään lentäminen ei rajoitu surkean Finnair-lentoyhtiön tarjoamiin reittilentoihin, missä ylipalkatut lentoemännät käskyttävät aikuisia ihmisiä. Päinvastoin, riippuliitämisen avulla jokainen meistä voi liitää kuin vapaa taivaanlintu.

Ilman moottoria lentäminen onnistuu vain linnuilta, eikö? Väärin. Nimittäin riippuliitimet pysyvät ilmassa ilman moottoria tai muita apuvälineitä käyttäen hyväksi erilaisia ilmavirtauksia. Toki näiden ilmavirtausten hyväksikäyttö vaatii kokemusta, osaamista ja luonnollisesti rohkeutta. Suomen pisin riippuliitimen kanssa tehty matka on uskomattomat 309 kilometriä.

Liitimen runko rakennetaan kevyestä alumiini- tai hiilikuitupohjaisista putkista. Näin ollen runko ei välttämättä ole jäykkä kuin Kekkosen hymy, mutta ei kuitenkaan yhtä löysä kuin Urpilaisen vaalilupauslista. Liitimen kankaat ovat samoja kuin esimerkiksi purjeveneissä käytetyt kankaat. Tavoitteena on pitää paino mahdollisimman alhaisena, sillä painava liidin tekee noususta haastavan tehtävän.

Sekä lähtö että laskeutuminen tehdään vastatuulessa. Käytännössä lähdön pitää tapahtua joko korkealta paikalta tai hinaten, minkä avulla korkeutta voidaan nostaa ns. maasta käsin. Korkeus voi nousta jopa satoihin metreihin. Itse ohjaaminen tapahtuu liitäjän kehonliikkeiden avulla. Harrastuksen turvallisuutta on kehitetty uusilla varusteilla ja esimerkiksi laskuvarjon avulla moni liitäjä voi tulla taivaalta alas turvallisesti, mikäli tuulenpuuska tai muut odottamattomat tapahtumat luovat onnettomuustilanteita.