Me suomalaiset olemme moottoriurheilun suurkuluttajia. Kaikki mikä liittyy nopeaan ajamiseen tuntuu olevan lähellä sydäntämme. Eikä ole oikeastaan väliä kuinka monta pyörää menopelin alta löytyy, sillä vauhti on kaiken A ja O. Tämä pätee myös motocrossiin.

Lajin historiaa

Iso-Britanniasta lähtöisin oleva motocross sai lähtölaukauksensa jo 1900-luvun alussa. Vuosikymmenten aikana lajista kehittyi entistä nopeatempoisempi ja fyysisesti haastavampi kilpailumuoto, joka myös keskittyi luonnon ulkoradoille. Älkäämme kuitenkaan sekoittako motocrossia Enduro-sarjaan, sillä nämä ovat täysin erilaiset kilpamoottoripyöräilyn muodot.90-luvun lähestyessä motocrossin moottoripyörät olivat jo huippuunsa viriteltyjä ja kehiteltyjä raketteja, joiden kyydissä pysyminen vaati kuskilta erinomaista hallintaa ja keskittymiskykyä. Samaan aikaan kisat siirtyivät myös sisätiloihin eli areenoille joihin rakennettiin kilpailuja varten radat. Tiukat kurvit, mäet, hyppyrit sekä pehmeä alusta siirtyivät siis luonnosta sisätiloihin.

Suunnannäyttäjä muille pyörälajeille

Motocross inspiroi myös muita lajeja. Esimerkiksi nykyään huippusuosittu Freestyle luo katsojille sydämentykytyksiä sillä kilpailijat tekevät akrobaattisia ilmatemppuja moottoripyörän kanssa. SuperMoto taas vie pyörät luonnon radoilta asfalttiradoille. SuperCross-tapahtumat järjestetään yksinomaan stadioneille rakennetuilla radoilla, jotka ovat kooltaan pienempiä ja siten myös teknisesti haastavampia kuin esimerkiksi motocross. Ja viimeisenä löytyy sivuvaunu-cross, missä kuskin lisäksi kyydissä on sivuvaunua kallistava apukuski.Kuten huomaat, motocross tarjoaa monipuolisia variaatioita. Meille suomalaisille kaikki tuntuvat identtisiltä, sillä kunhan kurveihin mennään sisään ja ulos vauhdilla, on samantekevää, kuinka monta pyörää menopelin alta löytyy.