Kalliokiipeily

108269-female-climber

Maailmasta löytyy rohkeita, uhkarohkeita sekä hulluja yksilöitä. Ja sitten aivan omassa ryhmässään tulevat kalliokiipeilijät. Köysien varassa roikkuminen ja joskus jopa ilman köysiä kiipeily nostattaa takuulla sekä itse kiipeilijöiden että touhun seuraajien sykettä. Joka tapauksessa, kyseinen laji nostattaa suosiotaan myös meillä Suomessa.

Huhujen mukaan itse Mooses oli kaikkien aikojen ensimmäinen kalliokiipeilijä. Nimittäin tarinan mukaan Mooseksen johdattaessa Israelin ihmiset Egyptistä erämaahan ja lopulta Siinai-vuoren juurelle, vanha Mooses sai kutsun vuoren huipulle hakemaan muutamia esineitä. Siinai-vuorta kiivetessä tarvitaan kuitenkin köysiä, lenkkejä ja muita varusteita. Mutta Mooses olikin niin kova jätkä, että hän kiipesi sinne keski-ikäisenä vaarina ilman varusteita.

Todellisuudessa kalliokiipeilystä kehittyi harrastus vasta toisen maailmansodan jälkeen. Ennestään kiipeilyn päätavoite oli saavuttaa itse vuoren huippu, mutta uusi moderni kiipeily keskittyi vaikeuteen sekä ns. kiipeämisprosessiin. Kehitystä on tapahtunut erityisesti varusteiden puolella, joiden avulla kiipeämisestä tehdään turvallisempaa. Esimerkiksi joustavat putoamisköydet, reisivaljaat sekä muiden varmistuselementtien käyttö lisää kiipeilijän turvallisuutta huomattavasti. Ja sitten maailmasta löytyy myös niitä, jotka eivät pelkää henkensä puolesta. Nimittäin vapaakiipeily vie vuorten seinille hullunrohkeita kiipeilijöitä, jotka eivät huoli turvaköysiä tai muita hidasteita.

Hyväksi onneksi Suomesta löytyy hyviä paikkoja kalliokiipeilyyn niin luonnosta kuin myös esimerkiksi sisätiloista. Näin ollen jäisellä vuorenreunalla roikkuminen ei ole ainoa vaihtoehto kiipeilyn ystäville. Ja toivon mukaan harrastajat muistavat pitää päät kylmänä turvallisuusvarustelun suhteen.