Jooga

yoga

Jooga on peräisin Intiasta ja siinä yhdistyvät henkiset, psyykkiset ja fyysiset harjoitukset yhdessä liikuntamuodossa. Joogan tarkoituksena on mielen selkeyttäminen, ja sen fyysiset harjoitukset toimivat ruumiillisen hyvinvoinnin tukemisessa. Jooga itsessään ei ole uskonto, mutta se yhdistetään monesti vahvasti hindulaisuuteen.

Jooga on haarautunut useaan eri tyylisuuntaan, joissa monissa korostuu jokin tietty joogan osa-alue muita enemmän. Vuonna 400 Pantanjali kokosi joogasutran, jota voidaan pitää ensimmäisenä kirjoitettuna joogan filosofiana. Joogasutra koostuu kahdeksasta eri osa-alueesta ja toimii pohjana Ashtanga joogalle.

Ensimmäinen osa-alue, Yama, antaa sosiaaliset käyttäytymisohjeet, kuten väkivallattomuus, todellisuus, varastamattomuus, elinvoiman säästäminen, sekä kohtuullisuus. Toinen osa-alue, Niyama, antaa ohjeet yksilöllisiin harjoituksiin. Harjoituksilla pyritään sisäiseen ja ulkoiseen puhtauteen, itsekuriin, mielen tyytyväisyyteen, korkeimman tietoisuuden tavoitteluun, sekä opiskellaan filosofiaa. Kolmas osa-alue, Asana, johdattaa fyysisiin harjoituksiin ja neljäs, Pranayama, hengitysharjoituksiin. Pratyahara eli aisteista vetäytyminen on viides ja Dharana eli keskittyminen kuudes osa-alue. Viimeiset kaksi osa-aluetta käsittelevät meditaatiota, Dhyana, sekä ykseyden oivaltamista, vapautta ja itseoivaltamista tarkoittava Samadhi.

Joogan terveysvaikutuksista on tehty tutkimuksia, ja sen on todettu vaikuttavan positiivisesti sydän- ja verisuonitauteihin. Vaikutukset ovat olleet positiivisia myös henkilöihin, jotka kärsivät muun muassa ADHD:stä, masennuksesta, selkävaivoista tai reumasta. Joogan on todettu myös parantavan suorituskykyä sekä vähentävän stressiä tai ainakin helpottavat sen käsittelyä. Voidaankin sanoa, että joogalla pyritään tuottamaan kokonaisvaltaisesti hyvä olo niin henkisesti kuin fyysisesti.