Fyysisen harjoittelun lisäksi jokaisen urheilijan tulee saada psyykkistä valmennusta ollakseen menestyvä ammattilainen. Monelle valmentajalle on itsestään selvää, että kilpailutilanteissa urheilijalle muodostuu tietynlainen psyykkinen stressi, joka vaikuttaa vahvasti henkilön psykofysiologiseen reaktioon. Tämä puolestaan määrittää kilpailutilanteessa suoriutumisen.

Kaikkea edellä mainittua voi soveltaa myös urheilumaailman ulkopuolella, missä henkilö asettaa itsensä korkeita suorituksia vaativiin tilanteisiin. Tällaisiin tilanteisiin kuuluu muun muassa uhkapelien pelaaminen. Psyykkisen valmennuksen tavoitteena on saada henkilö kilpailutilanteessa niin sanotusti vapautuneeseen tilaan, joka on yhdistetty moneen huippusuoritukseen urheilussa. Piirteitä, jotka ovat yhdistäneet montaa huippusuoritusta, ovat rauhoittunut mieli, fyysinen rentous, korkea itseluottamus, vahva keskittymiskyky, energisyys ja vahvuuden tunne, mielen hallinta, stressin oikeanlainen tulkinta ja käsittely, sekä ulkopuolisten ärsykkeiden poissulkeminen tajunnasta.

Psyykkinen sitkeys ja sen harjoittelu eri tekniikoiden avulla nousi ensimmäisiä kertoja julkisuuteen 1980-luvun alkupuolella, kun tohtori Jim Loehr kirjoitti aiheesta helposti ymmärrettävän kirjan. Siinä käsiteltiin nimenomaan etenkin urheilijoiden psyykkistä sitkeyttä ja tapoja harjoittaa tätä taitoa ennen tärkeää suoriutumista erilaisista stressitilanteista, kirjoittaa Mental Training –artikkeli. Loehr myös kirjoitti useita artikkeleita Tennis Magazineen, mikä motivoi eri lajien urheilijoita soveltamaan tekniikoita suorituksiinsa. Urheilijoiden lisäksi psyykkisestä harjoittelusta on tullut suosittua monilla aloilla, jotka vaativat korkeaa suorituskykyä ja sisältävät useita stressitilanteita. Urheilupsykologiasta kehittyi viimeisten 50 vuoden aikana yksi suosituimmista psykologian tieteenhaaroista.

Psyykkiset taidot ja niiden harjoittelu

Ohio Center for Sport Psychology -sivuston The Nine Mental Skills of Successful Athletes -artikkelin mukaan asenne, motivaatio, tavoitteet ja sitoutuminen, ihmistaidot, positiivinen itseään tsemppaus, psyykkinen mielikuvien maalailu, ahdistuksen ja tunteiden tehokas käsittely, sekä keskittyminen ovat yhdeksän psyykkistä taitoa, jotka tekevät urheilijasta menestyvän.

Vaikka artikkeli käsittelee pääosin urheilijoita, esimerkkejä mahdollisista tilanteista, joissa samoja taitoja tarvitaan, ovat työhaastattelu, sooloesitys konsertissa, käräjillä todistaminen, aivoleikkauksen suorittaminen, ja kalliokiipeily muutaman mainitaksemme. Tapoja, joilla kyseisiä taitoja voi harjoitella, on listattu Huffington Postin -artikkelissa:

Ensinnäkin tärkeää on harjoittaa positiivisten mielikuvien luomista. Esimerkiksi ylämäkeen juostessa on hyvä kuvitella magneetti, joka vetää puoleensa helpottaen juoksua. Myös positiivisten ajatusten ja sanojen ajattelulla on myönteinen vaikutus. Tämän lisäksi on oleellista elää hetkessä; vanhojen miettiminen ja tulevaisuuden suunnittelu ei auta kilpailutilanteessa suoriutumiseen.

Kaiken oppiman hyväksikäyttö on keskeistä hyvän suorituksen luomisessa, ja välittömien tavoitteiden mielessä pitäminen pitkäaikaisten pyrkimysten sijaan selventää kilpailu- tai stressitilanteessa mieltä. Kehoskannauksen säännöllinen suorittaminen on hyödyllistä rentoutumista varten. Kyseinen meditaatiossa usein käytetty metodi auttaa keskittymään omaan kroppaansa, rentouttaen sitä lihas lihakselta. Lihasten rentouttaminen ei kuitenkaan ole ainoa tärkeä pointti psyykkisessä valmennuksessa, vaan ’hyvän’ kivun omaksuminen ja sivuuttaminen hengittämiseen tai liikerytmiin keskittymisen avulla on osa hyvään suoritukseen pääsemistä.

Kaiken yllämainitun lisäksi artikkeli huomioi, että lopputuloksen poistaminen mielestä on tärkeää. Lopputuloksesta murehtiminen vie keskittymisen hetkestä muualle, mikä voi haitata kokonaissuoritusta. Ulkoisten ärsykkeiden tunnustaminen ja niiden poissulkeminen on myös oleellista, jotta hetkessä pysyminen säilyisi prioriteettina. Viimeiseksi, mutta ei vähäisimmäksi, on merkityksellistä pystyä juhlistamaan ja arvostamaan omia saavutuksiaan. Tavoitteisiinsa pääseminen on hieno saavutus, ja siitä tulee olla ylpeä.

Psyykkinen valmius eri elämäntilanteissa

Psyykkisten taitojen harjoittaminen ei ole tärkeää vain urheilussa, vaan jokaisessa elämäntilanteessa, jossa stressiolosuhteista suoriutuminen mahdollisesti määrittää lopputuloksen laadun. Kuten aiemmin jo mainittu, tämänlaisia tilanteita on monia työhaastatteluista kalliokiipeilyyn.

Kyseisen alan metodeja voi siis soveltaa myös uhkapelien pelaamiseen, joissa pelaajat asetetaan stressaavaan kilpailutilanteeseen, joka vaatii psyykkistä vahvuutta, keskittymistä, rentoutumista, ja kaikkien taitojen yhdenaikaista hyödyntämistä. Esimerkiksi blackjackin pelaaminen vaatii positiivista ajattelua ja mielikuvien luomista sekä erittäin vahvaa keskittymistä, eikä lannistuminen tai ulkopuolisista ärsykkeistä välittäminen auta hyvän lopputuloksen saavuttamisessa. Julkisilla kasinoilla pelaamisessa on luonnollisesti myös omat ärsykkeensä: esimerkiksi ensikertalainen saattaa jännittää muiden keskellä ja olla epävarma omista taidoistaan. Mikäli pelaaja ei koe olevansa valmis suoritusta varten, väärä asenne vaikuttaa helposti omaan pelaamiseen. Pelaaja voikin yrittää päästä jännityksestä yli esimerkiksi pelaamalla aluksi kavereidensa seurassa kotona tai netissä, missä on mahdollista harjoitella täysin omaan tahtiin ilman, että sosiaaliset paineet hoputtaisivat päätöksenteossa. Kun itseluottamus kasvaa pelikokemuksen kertyessä, on pelaaja psyykkisesti valmiimpi pelaamaan muiden seurassa.

Vaikka kaikki yllämainittu saattaa kuulostaa melko itsestään selvältä, ammatikseen urheileva tai pelaava joutuu haastaviin tilanteisiin monia muita useammin, ja siksi psyykkisien taitojen harjoittelu on yhtä oleellista kuin itse fyysinen treenaus. Puolet suorituksesta on aina psyykkistä! Asioiden ylianalysointi ei kuitenkaan koskaan tee suoritukselle hyvää, joten parhaaseen suoritukseen pääseminen vaatii tietynlaista “go with the flow” -asennetta. Lapsille opetetaan aina, että jännitys on normaalia, mikä on totta, mutta tietyn tason saavuttaessaan esimerkiksi urheilussa tai blackjackissa jännityksen hallinta on se, mikä määrittää, onko jännitys hyväksi vai ei. Jokaisen kannattaisi opetella tiettyjä psyykkisiä taitoja, koska ne eivät koskaan mene hukkaan!